Kiitos ei Teräsrautelan kentästä luopumiselle, eikä salibandyn rahastaminen myöskään kivaa ole

11 Liikuntapalveluiden hinnasto 2015
Hinnasto asia jäi pöydälle viime kerralla Caribian tapahtumamaksun osalta, joka kurittaa niin salibandya pelaavia lapsia kuin aikuisiakin. Caribian korkeiden vuoromaksujen johdosta Liikuntapalvelukeskus on keskittänyt palloiluhalleista juuri Caribiaan salibandyvuorot. Edullisempiin Samppalinnaan ja Nunnavuoreen on keskitetty käsipallo ja koripallo, koska niitä ei ole pidetty yhtä ”maksu valmiina” lajeina.

Liikuntapalvelukeskus on maksanut vuokrasopimuksen perusteella Caribian kiinteistöyhtiölle korvauksen ottelutapahtumien tekninen toteuttaminen kustannuksista mm. katsomoiden avaamisesta ja äänentoistolaitteista. Tämä jopa on vielä ymmärrettävää, mutta hulluus alkaa siinä, että kiinteistöyhtiön saa periä tapahtumamaksun jopa siitä, kun asiakas itse kantaa hotellin respasta pelikellon kentän laitaa esim. lasten kortteliliigapelejä varten. Tähän saakka Liikuntapalvelukeskus ei ole perinyt korvausta loppukäyttäjiltä näistä aivan pikku hommista, vaan ainoastaan kun katsomo on avattu tai äänestoistoa tarvittu. Nyt tarkoitus on, että käyttäjät pistetään maksamaan 100e tapahtuma maksu jopa näistä kellon käytöistä. Tämä asettaa lajit kaupungin sisällä räikeästi eriarvoiseen asemaan, sillä eivät salibandyseurat ole tehneet valintaa, että joutuvat käyttämään kalleinta Caribiaa, jossa lisämaksu menee kohta jo vessan vetämisestäkin. Silti jopa pienimmät 6-vuotiaat salibandyn kortteliliigalaiset pistetään maksumiehiksi Caribialla pelaamisesta, jos nyt tämän hinnasto muutoksen toteutumisen jälkeen kukaan enää kortteliliigapelissä kelloa viitsisi edes käyttää.

.
13 Teräsrautelan kentän luovuttaminen Åbo IFK:lle kenttähanketta varten
Fyysinen pahoinvointi ei ole kaukana lukiessani tätä esitystä. En tiedä kumpaa se pilkkaa enemmän liikuntalautakunnanjäseniä vai Länsi Turun alueen asukkaita. Kaupungin virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat käyttäneet käsittämättömän kasan vero euroja, aikaansa ja voimavarojaa, jotta kaupungille on saatu aikaiseksi kaupunkistrategia. Helposti voisi kuvitella, että tällaisella strategialla olisi jo jotain merkitystäkin päätöksenteossa, mutta näissä asioissa Liikuntapalvelukeskus on oma maailmansa. Paljoa vähempää arvostusta strategia työlle ja sen sisällölle ei voisi osoittaa, mitä Liikuntapalvelukeskuksen 80-lukulainen sulle/mulle valmistelu nyt tekee. Ensin virkamiehet päättävät itse mitä tehdään, sen jälkeen asia valmistellaan nopeasti ainoastaan tätä virkamiesten valitsemaa päämäärää silmällä pitäen ja lopulta asia esitetään politikoille ainoana mahdollisena vaihtoehtona.

ÅIFK:n hankkeen kaaduttua Pääskyvuoressa paikallisten asukkaiden ja toimijoiden vastustukseen Liikuntapalvelukeskus osoitti loistavaa ”oppimiskykyä” ja päätti, että Teräsrautelan kohdalla ei enää tähän kaupunkilais-miinaan mentäisi. Hanke tuotiin Teräsrautelaan siirrettynä takavasemmalta suoraa lautakunnalle ennen kuin paikalliset ihmiset tajusivat mitään. Jos hanke olisi edennyt virkamiesten suunnittelemalla aikataululla, Länsi-Turun asukkaat olisivat huomanneet vasta kenttää auki revittäessä ja aidattaessa, että jotakin on tapahtumassa. Etovinta on, että hankkeen ”hyväksi” puoleksi on esitykseen pystytty silti kirjaamaan sen tuoma parannus alueen liikuntaolosuhteisiin, vaikka paikalliset ihmiset eivät aidatulle yhden seuran kentälle enää hankeen toteutumisen jälkeen edes pääsisi.

Virkamies esityksessä ”unohtui” mainita ainoastaan sellaisia pikku yksityiskohtia, että Turun kaupunki on sijoittanut vuonna 2008 rakennettuun ainutlaatuisella ikäpolvet ylittävällä liikuntapuisto konseptilla tehtyyn Teräsrautelan puistoon yli 400.000e veronmaksajien rahoja ja niistä yli 150.000e jalkapallokenttään. Ja ”vähällä käytöllä” olleella kentällä on ollut kesällä keskimäärin 20 viikkokäyttötuntia ja paikalliset Nappulaliigajoukkueet olisivat ottaneet loputkin käyttökelpoiset tunnit, jos heidän ne olisi vain annettu varata. En halua lähteä edes spekuloimaan miksi näitä yksityiskohtia ei kuitenkaan lautakunnalle haluttu alun perin kertoa. Unohtuipa matkalla myös sekin, että kaksi vuotta takaperin juuri Liikuntapalvelukeskus vastusti Teräsrautelan kentän antamista Nappulaliigan keinonurmi hankkeelle, koska kenttää pidettiin liian hyvänä annettavaksi pois. 1700 nappulalle se oli liian hyvä, mutta pari vuotta myöhemmin kyllä riittävän ”huonona” annettavaksi useamman kokoluokan pienemmälle ÅIFK:lle, johdonmukaisuutta on vaikea valmistelussa nähdä.

Listaa epäkohdista esim. siitä miten hyvin yksityinen kenttä, jota ympäröi matalimmillaan 1,5m korkea aita, sopii keskelle liikuntapuistoa, jossa on mm. Turun kaupungin ainoa esteetön kuntorata, voisi jatkaa loputtomiin. Asiasta enemmän kiinnostuneet voivat lukea laatimani listauksen kymmenestä suurimmasta hankkeen epäkohdasta. Kiitän nöyrästi kaikkia niitä, jotka ovat apua ja neuvoa tarjonneet listauksen tekemiseen. Toivotaan, että järki tässä voittaa ja liikuntalautakuntakin päättää asian yhteisten pelisääntöjen mukaisesti toisin kuin virkamiehet asian esittävät.

Infoa Teräsrautelasta

17 Avustus urheiluseuroille harjoitustilavuokrien korvaamiseen
Harjoitustilavuokrien korvaamis-asiasta päätettäessä olen jäävi, mikä on toisaalta harmi, sillä harjoitustila-avustuksen tilanne ei tällä hetkellä ole erityisen hyvä. Vuoden viimeisenä suurempana käyttämättömänä budjetti kohtana siitä nyrsitään tänä vuonna euroja matka-avustuksen budjetti ylitykselle ja ylipäätään harjoitustila-avustus on tästä lainaajan roolista saanut aika kärsiä. Suurin ongelma on kuitenkin, että koska harjoitustila-avustuksen budjetoitu kokonaissumma ei ole viimeisiin vuosiin kasvanut mihinkään, niin vaikka esim. salibandyvuorojen hinnat yksityisissä halleissa ovat kohonneet ja niitä käytetään jatkuvasti enemmän, niin seurat saavat avustusta tosiasiassa koko ajan vähemmän ja vähemmän. Muutamana viime vuonna tapahtuneet ÅLK:n tenniksessä ja TPS:n salibandyssa vuorojen ja erityisesti niiden hintojen radikaalit kasvut ovat armotta syöneet toisten avustukset.

Seurojen omille harjoitustila ja kenttä hankkeille harjoitustila-avustuksen putoaminen on myrkkyä, sillä näiden liikuntapaikkojen ylläpitämisen kustannukset eivät ole viime vuosina olleet ainakaan pienenemässä. Kuilu lajien joille kaupunki tarjoaa tilat ja toisaalta lajien joiden on pakko ostaa vuorot yksityisiltä kasvaa jatkuvasti. On ristiriitaista, että liikuntalautakunta toisaalta kannustaa yksityisten hankkeiden rakentamiseen pieni muotoisella tukemisella, mutta itse käyttämisen avustusten annettaan vastaavasti näivettyvät vuosittain, jolloin näiden rakennettujen liikuntapaikkojen ylläpitäminen tulevaisuudessa vaarantuu.

Vielä suurempi ristiriita on kuitenkin siinä, että vielä toistaiseksi on löytynyt riittävästi poliittista tahtoa siihen, että Turun kaupungin lasten- ja nuorten liikuntapaikkojen käyttö on saatu pidettyä maksuttomana. Kolikon toinen puoli on, että yksityisissä halleissa pakosta harjoittelevien lajien kuten salibandyn osalta tämä ilmaisuus ei ole tapahtunut lasten osalta koskaan.