Turkulainen joustokaukalo

Jääkiekon SM-liigan toimitusjohtaja Juha-Pekka Vuorinen aloitti luultavasti toivomattaan keskustelun siitä mitä kuntien liikuntapaikoilta voidaan edellyttää ehdottaessaan, että kuntien tulee kustantaa SM-liiga jäähalleihin turvakaukalot, jotta harvalukuinen ammattilaispelaajien joukko saa turvallisesti taklata toisiaan päähän. Eihän siitä olekaan kuin vuosikymmen, kun kaikki liiga kaukalot vaihdettiin nykyisin ”betonisiin”, koska vanhojen kaukaloiden muovipleksilaseista ei kuulemma nähnyt katkarapuleipä suussa tarpeeksi hyvin lävitse. Nyt sitten nämä karkaistusta lasista tehdyt kiiltävät pääty pleksit korvattaisiin jokamiehen halleilta tutuilla muovi plekseillä, varsin johdonmukaista toimintaa siis.

Vuosikymmenessä suomalainen yhteiskunta on kuitenkin muuttunut peruuttamattomalla tavalla. Ennen kiekkopomot edustivat paikallisen urheiluväen kermaa ja kun kunnan liikuntapaikka rahoja jaettiin niin muille lajeille jäi lähinnä rippeet. Esimerkiksi Turkuun on rakennettu viimeisen 25 vuoden aikana kaksi (?!) monituhatpäisen yleisön vetävää jäähallia, mutta ei yhtäkään palloiluhallia! Ynnä muut osastoon painettujen muiden lajien edustajat eivät kuitenkaan enää suostuneet vain hiljaa nyökyttelemään vieressä, kun kiekkoväki kuvitteli ajatuksensa menevän lävitse koukkuineen ja siimoineen. Kiekko pomojen tuskaa ei ole auttanut, että median hallinta ei nykyisin yksin tarkoita paikallislehden toimituksen voitelua, eikä yhteiskuntavastuu valtuutettuja saunakavereina.

Huolimatta siitä, että kunnallisesti kustannettavaksi tarkoitetut joustokaukalot ovat saaneet lähes täydellisen täystyrmäyksen ja ovat toimineet lähinnä jääkiekkopoliitikko Sinuhe Wallinheimon (kok) sekä vedonlyöntimarkkinoija Aleksi Valavuoren mediajippoina, niin vanha kettu (ex-kaupunginjohtaja ja ex-valtuutettu) Juhani Leppä (kok) suhmuroi asioita lähes menneiden aikojen malliin Turussa. Vaikka ilmoille on heitetty niin valtion, Veikkauksen, ulkomaisten vedonlyöntifirmojen kuin myös Jääkiekkoliiton rahoitusta joustokaukaloiden hankintaan, niin Leppä lupaili ja paikallinen kiekkotoimittaja uutisoi näyttävästi, että HK Areenaa hallinnoiva Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli hankkii 150.000-200.000 euroa maksavan joustokaukalon.

Moni saattaisi ajatella, että mikäs siinä jos halliyhtiön hankkii, mutta Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli Oy ei ole mikä tahansa yhtiö vaan täysin Turun kaupungin omistama ja kaupunki konserniin kuuluva yritys. Viitenä viimeisenä vuonna yhtiö on yhteensä tuottanut voittoa huikeat 7000 euroa. Käytännössä näin tuottavalla yrityksellä ei varmaankaan juuri budjetissa ole investointi euroja, joten rahoitusmalleja kaukalon hankinnalle olisi tasan kaksi a) pääomistaja Turun kaupunki maksaa/lainaa/korottaa osakepääomaansa, eli siirtää rahat kaukalon hankinnalle, tai b) kiinteistö oy ottaa pankkilainaa, jota pyrkisi lyhentämään (rahoilla joita sillä ei ole). Yhteistä näille kaikille rahoitusmalleille on, että lopulta kaukalon maksaa kaupunki eli turkulaiset veronmaksajat. Toivoisin todellakin, että halliyhtiössä otettaisiin jääkiekosta tuttu aikalisä ja pohdittaisiin a) onko kaukalo tarpeellinen ja b) ennen kaikkea onko sen hankinnan kustantaminen turkulaisten veronmaksajien tehtävä?

Aivan oma pohdintansa paikka on, että miten 2010-luvulla voidaan olla edelleen siinä tilanteessa, että toisille lajeille voidaan kustantaa veronmaksajien rahoista velkarahalla suorituspaikkoja saman aikaisesti, kun muut lajit odottavat kiltisti vuoroaan liikuntapaikkojensa perusparannuksille. Puhumattakaan, että joustokaukalon hinnalla rakennutettaisiin komeasti muutamat perustason tekonurmet nappulaliigakentille. Kummastahan mahtaisi turkulaisille olla enemmän hyötyä?