Olemme kuluvalla valtuustokaudella keskustelleet kaupunkiympäristölautakunnassa ratikan hankinnasta. Päätin siirtyä sanoista tekoihin ja kävin hakemassa omani, joka on vieläpä 100%:sti kotimaista tuotantoa. Voin sen tarvittaessa lahjoittaa Turun kaupungille, jos sillä saada vähän keskustelua rauhoitettua. Itse kun uskon, että raitiotien hankinta ei tässä taloustilanteessa ole lähivuosien hanke, vaan investoitavaa löytyy sitä ennen mm. niin kouluista kuin liikuntapaikoista.
Raitiotiesuunnitelmaa pitää myös kehua, sillä sen osalta otettiin viime keväänä aimo harppaus realistisempaan suuntaan, kun linjaus muutettiin Varissuo-Kupittaa-Matkakeskus-Linnakaupunki-Satama välille. Se lienee linjauksista teoriassa ainoa mahdollinen joka voisi pitkällä aikavälillä kustantaa itsensä edes jotenkuten takaisin ja matkustajamäärät voisivat olla edes sitä luokkaa, että raitiotietä tarvittaisiin.
Miksi nyt on väärä aika raitiotieinvestoinnille:
1) Kukaan ei tiedä millaisen muutoksen ihmisten matkustus ja työskentelytavoissa korona-aika tulee aiheuttamaan. Joukkoliikenteen matkamäärät tulevat oikenemaan ajan myötä tämän hetkisestä 30-40%:n pudotuksesta, mutta voi olla myös mahdollisista, että pudotus joukkoliikenteen käytössä jää osin pysyväksi ja esim. ihmiset työskentelevät jatkossa enemmän kotoa käsin tai käyttävät muita liikkumismuotoja. Emme siis aidosti tiedä tällä hetkellä onko raitiotien kaltaiselle massaliikennöintivälineelle tarvetta.
2) Turun asukasmäärän kasvuennusteita on kaikessa hiljaisuudessa korjattu vastaamaan enemmän ennustelaitosten laatimia maltillisempia lukuja. Toki päättäjillä tulee olla tiettyä tulevaisuuden uskoa ennusteita voimakkaammasta kasvusta, mutta mahdottomiin ei silti kannata uskoa. Tästä syystä raitiotien tuottoennusteeseen kannattaa myös suhtautua maltillisesti, koska se nojaa uskoo Turun kaupungin suhteettoman suuresta väestömäärän kasvusta. Turun kaupunki olisikin todella syvässä suossa, jos nyt hyväksyttäisiin raitiotieninvestoinnin menot, mutta tulot eivät toteutuisi edes pitkällä aikavälillä.
3) Korona on iskenyt jopa gryndereihin ja rakennusliikkeisiin. Turku kuvitteli, että raitiotie kyettäisiin kustantamaan osin Itäharjun maiden myymisestä saatavilla tuotoilla. Nyt grynderit eivät kuitenkaan haluakaan ostaa maita vaan vuokrata niitä. Turku toki tällöin saa vastaavaan tuoton maa-alueistaan, mutta sitä ei saadakaan heti tontit myytäessä, vaan tulo jaksottuu 30-50 vuoden vuokra-ajalle. Yltiö positiivisissa ja osin utopistisissa raitiotien aiemmissa tuloennusteissa puhuttiin, että raitiotie maksaisi itsensä takaisin jopa vuosikymmenessä. En pitänyt ennustetta realistisena aiemminkaan ja nyky tilanteessa näyttää, että raitiotieinvestointi vetää kaupungin talouden punaiselle useiksi vuosikymmeniksi.
4) Koronan johdosta ihmiset eivät tule varmastikaan muuttamaan maalle, mutta aivan jokainen meistä pohtii esim. miten mielekästä on jatkossa tiivis asuminen. Turun raitiotie suunnitelmat nojasivat kuvitelmaan, että kymmenet tuhannet ihmiset olisivat valmiita muuttamaan asumaan kerrostaloihin Turun keskustassa ja näiden asuntojen neliöhinnat olisi 4000-5000e välillä. Uskallan väittää, että tuon hintaluokan asuntoja ostavat henkilöt pohtivat jatkossa hyvin tarkasti haluavatko he asua tiivisti keskustassa. Osin tästä syystä Turun naapurikunnista on taas tullut houkuttelevampia kuin aikoihin sekä samoin pientalotyylinen asuminen hitusen Turun keskustan ulkopuolella on kokemassa buumin. Raitiotielle nämä muutokset ihmisten asumiskäyttäytymisessä ovat märkärätti.