Kirjoitus on julkaistu alunperin Turun Sanomissa 12.12.2019
Turkuun ollaan rakentamassa tai kaavoittamassa tulevina vuosina laskutavasta riippuen asuntoja yli 60 000 uudelle asukkaalle erityisesti Linnakaupungin (Linnafält, Herttuakulma ja Kirstinpuisto), Pukkilan, Ratapihan, Aninkaisten, Nummen, Itäharjun, Skanssin, Kaupunginpuutarhan, Heikkilän kasarmin ja Hirvensalon alueille.
Lisäksi keskusta-alueella on lukuisia merkittäviä täydennysrakentamiskohteita ja uusia suunnitelmia nousee säännöllisesti esiin, kuten muun muassa Pernon rannan kehittäminen (TS 9.11).
Yhteistä näille hankkeille on se, etteivät ne Itäharjua lukuun ottamatta sijoitu juurikaan kaavaillun raitiotielinjan varrelle.
Turun kaupunki julkaisi vielä reilu vuosi sitten mahtipontisia visioita, joiden mukaan kaupungissa olisi 2050-luvulla 250 000 asukasta. Kaupunki kuvitteli, että näiden 60 000 asukkaan alueiden lisäksi raitiotien varrelle tulisi reittivaihtoehdoista riippuen sijoittumaan merkittävä määrä asukkaita muun muassa Satakunnantien varteen ja Länsikeskukseen.
Ongelmat visioissa paljastuivat, kun Turun asukaslukuennusteet vuoteen 2040 mennessä osoittivat valtakunnallisesta syntyvyyden laskusta johtuen kaupungin väestömäärän jäävän ainoastaan 208 669:een (MDI, kasvua 17 137 asukasta) ja 213 317:een (Tilastokeskus, kasvua 20 335 asukasta) asukkaaseen. Vuoden 2040 jälkeen Turun väkiluku ei ennusteiden mukaan enää juuri kasvaisi.
Turun tuoreimmat väestöennusteet ovat liki 40 000 asukasta pienemmät kuin se asukasmäärä, jolle jo suunnitellaan rakennettavan ja kaavoitettavan asuntoja.
Turun kaupungin VTT:ltä tilaamiin viimeisimpiin raitiotieselvityksiin oli tosin lähes tyhjästä ilmestynyt arvio raitiotien tuomasta 18 000 uudesta lisäasukkaasta, joka sekään ei likikään riittäisi kattamaan ennusteiden välistä eroa.
Harmi myös, ettei mikään tilasto tue olettamusta näin voimakkaasta vetovoiman kasvusta, sillä perinteiset Turkuun muuttoalueet ovat valtakunnallisesti verrattuna matalan syntyvyyden alueita. Turun viime vuosien positiivinen väestömäärän kehitys perustuukin pitkälti senioreihin ja maahanmuuttajiin eikä niinkään työikäisten muuttoon, toisin kuin helposti kuvitellaan.
Nykyisillä raitiotien suunnitelmilla olisi todennäköistä, että rakenteeltaan entisestään tiivistyvän kaupungin sijaan saataisiin vain puolitiehen rakentuneita uusia asuinalueita ja jopa nykyistä hajanaisempaa kaupunkirakennetta.
Raitiotietä on suunniteltu kustannettavan Itäharjun alueen maankäytöstä saatavilla tuloilla, jotka jaksottuvat todennäköisesti yli 30 vuodelle.
Pikemminkin on todennäköisempää, että nämä tulot vaihtuisivat uusien, vain osin rakentumaan lähteneiden alueiden infrainvestointien kattamiseen ja lisääntyneeseen palvelutarpeeseen vastaamiseen. Entuudestaan velkaantuneen kaupungin taloudelle tämä ei tietäisi hyvää.
Suunniteltuja raitiotielinjauksia vaivaavat niissä alusta alkaen tehdyt kompromissit. Alkuperäistä seudullista hanketta raitiotiestä ei tule, sillä Kaarina tuskin koskaan on valmis maksamaan 70 miljoonaa euroa raitiotiestä.
Raision taas tulisi rakentaa merkittävästi kerrostaloja raitiotien varteen, jotta kaupunki kykenisi edes teoriassa pitkällä aikavälillä kattamaan maankäyttötuloin raitiotieinvestoinnin. Aivan toinen asia on, mikä ylipäätään olisi tarve ja kysyntä Raisiossa suurelle määrälle 4000 euroa/neliömetri -hintaisia kerrostaloasuntoja.
Turun sisäisenä ratkaisuna raitiotien toisen pään vetäminen Runosmäkeen Nättinummen puistometsän lävitse on ideana liki käsittämätön, eivätkä runosmäkeläiset taida edes haluta nykyistä hitaampaa joukkoliikenneyhteyttä keskustaan.
VTT:n raportista löytyy kaupunkikehityshankkeen sijaan myös nihkeämpi kuvaus raitiotiestä pelkkänä joukkoliikenneratkaisuna, ja sellainen siitä Turun nykyisillä askelmerkeillä on tulossa.
Se, että kaupungin johto yrittää totuttaa kaupunkilaiset kutsumaan raitiotietä kaupunkikehityshankkeeksi, ei siitä sellaista vielä tee. Tämä kuva ei rohkaise myöskään näin merkittävään investointiin. Rahapulassaan kaupunki kun ei kykene nyt tai tulevaisuudessakaan rajoittamaan rakennushankkeita raitiotielinjan ulkopuolella, joten kaupunkikehityshankkeeksi raitiotie voisi muodostua ainoastaan, jos sen avulla kyetään kytkemään toisiinsa jo toteutumassa olevia alueita.
Tällaisen mahdollisuuden voisivat tarjota raitiotielinjaus Varissuo-Kupittaa-Tori-Hirvensalo tai erityisesti reitti Varissuo-Kupittaa-Tori-Matkakeskus-Ratapiha-Linnakaupunki-Satama.
Ville Lintunen
kaupunkiympäristölautakunnan jäsen (sd)