Nousiaisiin valmistui vuoden vaihteessa Henrikin koulun yhteyteen 4,6 miljoonaa euroa maksanut Nouste Areena. Hinta on kohtuullinen tämän kokoluokan julkiselle hankkeelle ja sillä saatiin täysimittaisen (40×20 m) kentän mahdollistavan salin lisäksi mm. 150 hengen katsomo ja pieni kuntosalikin. Nouste Areena on hyvää jatkumoa Varsinais-Suomen kuntien sisäliikuntahallien rakentamisen pienimuotoiselle buumille, sillä julkisena hankkeena toteutettu täysimittainen sali on noussut 2010-luvun aikana myös Vehmaalle ja Taivassaloon, joissa hallit maksoivat molemmissa noin kolme miljoonaa euroa.
Koulujen yhteyteen tulevat liikuntahallit ovat vuosikymmeniksi rakennettavia tilaratkaisuja, jotka ovat käymässä uudisrakennusprojekteina entistä harvinaisemmiksi syntyvyyden alenemisesta kärsivässä maassamme. Jotta uusia liikuntatiloja rakennettaessa kaikkia käyttäjäryhmiä ja lajeja kohdeltaisiin tasapuolisesti ja mahdollistettaisiin tehokkain tilojen käyttö, ei julkisia sisäliikuntasaleja tulisi enää kuin poikkeustapauksissa rakentaa alle 800 m2 kokoisiksi. Tarve näille yli 800 m2 kokoisille saleille onkin kaikkein huutavin, sillä Suomessa niitä ei ole juuri aiempina vuosikymmeninä rakennettu. Esimerkiksi Turussa ei olisi ilman Kupittaan palloiluhallia tämän kokoluokan saleja kuin vanha Samppalinnan palloiluhalli, joka sekin on elinkaarensa päässä.
Tämä suurien tilojen tarve ei kuitenkaan ole näkynyt Turun viime vuosien rakentamisratkaisuissa. Sekä Hirvesalon Lauttarannan että Yli-Maarian Ypsilonin uusiin monitoimitaloihin päädyttiin rakentamaan näennäisistä säästösyistä alle 500 m2:n liikuntasalit. Surkuhupaisaa on, ettei näiden yli 23 miljoonan euron monitoimitalojen suunnitteluvaiheessa ollut mukana yhtäkään varsinaista liikuntarakentamisen asiantuntijaa. Lisäksi huomiota herättävää on, että Turun kaupungin ei olisi tarvinnut muokata suunnitelmiaan merkittävästi voidakseen hakea molempien monitoimitalojen liikuntahallien rakentamiseen Opetusministeriön liikuntapaikkarakentamisen tukea, joka karkean arvion mukaan olisi voinut olla 600.000-700.000 euroa hallia kohden ja mahdollistanut näin suurempien salien rakentamisen ilman, että se olisi kustantanut turkulaisille veronmaksajille euroakaan enempää.
Näiden kokemusten myötä voisi kuvitella, että Turussa olisi viisastuttu liikuntapaikkarakentamisen osalta. Sen sijaan Turun kaupungin virkamiehet päätyivät esittämään Suikkilan koulun uudisrakennushankkeen yhteydessä liikuntasalia, jonka koko on 754 m2 ja arvioitu hinta 4,9 miljoonaa euroa. Herääkin kysymys miksi ylipäätään kukaan rakentaisi enää 2020-luvulla hallin, joka on ”semisti liian pieni”, eli saliin ei mahtuisi täysimittaista kenttää, mutta siitä maksettaisiin silti 300.000 euroa enemmän kuin Nousiaisten kunta, joka sai alhaisemmin kuluin liki puolitoista kertaa suuremman liikuntahallin.
Pyytäessäni kaupunkiympäristölautakunnassa vastausta Turun kaupungin virkamiehiltä poskettomasta hintalapusta sain vastaukseksi, ettei hankkeita kyetä vertaamaan toisiinsa. Uskallan väittää, että niitä kyllä kyetään vertaamaan, mutta aivan toinen asia on halutaanko niin tehdä. On selvää, että hintaeron kasvaessa näin merkittäväksi, on Suikkilan suunnitelman sisällä useampia tarpeettoman kalliita ratkaisuja, joita ei haluttu avata, mutta jotka osin käyvät ilmi oheisdokumenteissa. Tästä esimerkkinä käy papereissa vilahtanut maininta kahdeksasta pukuhuoneesta yksittäistä koulun salia varten.
Harmillista oli, että ennen kuin suunnitelmapaperit tulivat kaupunkiympäristölautakunnalle, oli sekä opetus- että liikuntalautakunta ne jo ehtinyt hyväksyä. Kaupunkiympäristölautakunnassa pystyimme enää pelastamaan vain sen mitä pelastettavissa oli ja velvoitimme selvittämään myös noin 1000 m2 kokoisen hallin rakentamiskustannukset. Tosiasiassa jo 924 m2:n kokoisessa salissa (42×22 m) voitaisiin pelata virallisia pelejä ja se täyttäisi kaikki muutkin kaupungin esittämät toiminnalliset tavoitteet. Tälläisen hallin rakentamiskustannukset eivät edes Turussa voi olla 4,9 miljoonaa euroa.
Ikävä kyllä en ole kovin vakuuttunut silti siitä, että Suikkilaan saataisiin näillä toimenpiteillä varmuudella vielä mitat täyttävä ja kohtuuhintainen liikuntahalli. Todennäköisempää on, että Turun kaupungin virkamiehet siirtävät samat kalliit ja tarpeettomat suunnitteluratkaisut pienemmistä tiloista suurempiin esittääkseen ettei halvempaa ratkaisua ole löydettävissä. Nyt olisi kuitenkin turkulaisten veronmaksajien etu, että virkamiehet nöyrästi pyytäisivät Nousiaisista Nouste Areenan suunnitelmat ja pistävät tällä kertaa myös ne liikuntapaikkarakentamisen avustuspaperit Opetus- ja kulttuuriministeriöön.
Kiitokset kuvista Nousiaisten Ryhdin 2010-poikien taustajoukoille
______________________________________________________________________________
Yllä olevan kirjoituksen julkaisemisen jälkeen sain Nousiaisten kunnalta ystävällisen yhteydenoton jossa kerrottiin, että 4,6 miljoonaa oli Nouste Areenan tavoitehinta. Lopullinen urakkahinta oli vielä tätä edullisempi ja kun Nousiaisten kunta sai 750.000 euron liikuntapaikkarakentamisen avustuksen opetusministeriöstä, mitä Turun kaupunki ei ole juuri hakenut, niin hallin nettohinnaksi tuli lopulta 3,25 miljoonaa euroa. Hallin neliöhinta oli siis jokseenkin samaa tasoa kuin Vehmaalla, Taivassalossa ja Huittisissa rakennetuissa 1000 kenttäneliön halleissa. Asiallinen tarkennus Nousiaisista varsinkin, koska Turun kaupungin virkamiesten laskelmien mukaan 3,3 miljoonalla pitäisi saada Suikkilaan ainoastaan 450 neliön koulunsali.