Liikuntalautakunta 21.4 – liikuntajohtajaa mä metsästän

Tiistaisen liikuntalautakunnankokouksen suurin mielenkiinto kohdistuu Turun uuden liikuntajohtajan valintaan ja ei ihmekään, sillä edellisen kerran liikuntajohtajaa on valittu yli neljännes vuosisata sitten. Turun kaupunginkin siirryttyä kohti strategista johtamista olisi toivottavaa ettei seuraavan liikuntajohtajan valitsemista välttämättä tarvitsisi odottaa aivan yhtä pitkään, sillä tietty uusiutuminen säännöllisemmin johtavien virkamiesten joukoissakin olisi suotavaa.

WP_20150418_001Uudistuminen tuleekin itselleni olemaan se keskeinen tekijä, jota tulen painottamaan tehdessäni tiistaina äänestyspäätöstä uudesta liikuntajohtajasta. Tärkeää on toki myös muistaa, että valitaan kuka tahansa, niin huonoa ei tulla valitsemaan. Kullakin on omat vahvuutensa ja toki myös heikkoutensa, sillä kukaan ihminen ei voi olla täydellinen mihinkään tehtävään. Varmasti ennen kokousta kukaan ei voi olla varma, mikä lautakunnan äänestyksen lopputulos on, vaikka Turun Sanomat sitä kovasti ennakoikin.

Uudistumisen tarve tulee korostumaan, sillä Turku on eittämättä ollut aiemmin Suomen johtavia liikunta ja urheilu kaupunkeja, mutta tällä hetkellä en ole aivan varma ollaanko edes mitalisijoilla. Uuden liikuntajohtajan keskeisiä tehtäviä olisi pyrkiä kohottamaan ylipäätään liikunnan arvostusta kaupungin siihen kohdistamien eurojen osalta. Pelkät juhlapuhe eurot kun eivät ylläpidä edes nykyisiä liikuntapaikkoja ja uusista palloiluhallin tapaisista liikuntapaikoista on ollut vaikea edes haaveilla.

Asioita kun on katsonut taas viikonlopun ajan lahden takaa Ruotsin vinkkelistä, niin käsittää entistä paremmin mikä merkitys liikunnalla ja urheilulla sekä erityisesti käyttäjille maksuttomilla kunnallisilla liikuntapalveluilla on ylipäätään yhteisöjen muodostumiselle ja en tarkoita vain seuroja, vaan kaikkia ryhmiä joita yhteiskunnassamme on ja jotka liikunta toisaalta kytkee toisiinsa. Ei olekaan ihme, jos ruotsalaisella kansankodilla pyyhkii tällä hetkellä karvan verran paremmin kuin meillä suomalaisilla pikkuveljillä. Eikä se varmasti liity mitenkään oikeistolaiseen työpolitikaan, vaan siihen millainen yhteisöllinen kulttuuri Ruotsiin on kehittynyt.

WP_20150419_08_42_49_Pro
St.Illienshalin koulun piha: nappulaliiga kokoinen keinonurmi, juoksusuora, beach volley kenttä+kuulantyöntörinki, skeittiramppi ja koripallo kenttä sekä ulkokuntoilulaitteet. Määritelmä perustasoa.