Turun taudin post-trauma estää järkevää uudisrakentamista

Turun kasvatus- ja opetuslautakunta sekä kiinteistöliikelaitoksen johtokunta ovat kokouksissaan käsitelleet Samppalinnan koulun yhteydessä olevan Samppalinnan palloiluhallin kohtaloa. Kasvatus- ja opetuslautakunta päätyi kannattamaan hallin peruskorjausta 3,3-4,2 miljoonalla eurolla. Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta taas olisi valmis purkamaan niin koulun kuin hallin, kunhan uudelle hallille löydetään paikka. Virkamiehistö ei tosin ole vain löytänyt toimivaa paikkaa tallaiselle Turussa harvinaiselle täysimittaiselle sisäpalloiluhallille itäisen keskustan ruutukaava-alueelta.

Nyt kantaa asiaan ottaa myös ympäristö- ja kaupunkisuunnittelulautakunta. Itseäni on koko prosessissa häirinnyt se, että päätöstä tehdään kolmen vaihtoehdon väliltä:
– Koulun ja palloiluhallin purkaminen
– Koulun purkaminen ja palloiluhallin peruskorjaus
– Koulun ja palloiluhallin peruskorjaus

Perustellusti listalla voisi olla myös kaksi muuta vaihtoehtoa:
– Koulun ja palloiluhallin purkaminen sekä uuden palloiluhallin rakentaminen nykyisen tilalle
– Koulun peruskorjaus ja palloiluhallin purkaminen sekä uuden palloiluhallin rakentaminen nykyisen tilalle

Samppalinnan palloiluhallin peruskorjauksen 3,3-4,2 miljoonan euron hintalappu ja siitä aiheutuvat 300.000-400.000 euron vuosikustannukset liikuntatoimelle tuntuvat likimain käsittämättömiltä, varsinkin kun vertaa hintalappua peruskorjauksen sisältöön. Vastaavalla hinnalla Nousiaisten kunta (TS 19.10.) aikoo rakennuttaa kokonaan uuden liikuntahallin, samoin teki Laitila ja Vehmaan jokunen vuosi sitten. Yksityisellä puolella reilun kolmen miljoonan budjetilla on saatu viime vuosina aikaiseksi kaksinkertaisen kokoisia kahden kentän halleja. On järjen vastaista, että Turun kaupungin rakennus- ja korjaushankkeiden kustannuksissa tuntuu jatkuvasti olevan tämän verran ilmaa välissä.

Kokonaan oma lukunsa on Turun taudin post-trauma, josta kaupunki edelleen kärsii. Purkamista ja uudelleenrakentamista ei kyetä vieläkään Turussa tarkastelemaan realistisena vaihtoehtona, ei vaikka vanhan korjaamisessa ei olisi mitään mieltä sen enempää hinnan kuin tilojen käytettävyyden kannalta. Jos purkukorttia edes vilautetaan, niin paikallislehtien sivut ja netin keskustelupalstat täytyvät Turun tauti -kirjoituksista. Onko liikaa toivottu, että viimein Turussa pääsisimme ylitse tästä viimeksi 80-luvulla kaupungissa tavatusta taudista eikä sitä käytettäisi jatkossa milloin kenenkin omien löysien tarkoitusperien ajamiseen.

Samppalinnan palloiluhalli on liittymässä konserttitalon kanssa siihen monesti korjausbudjettinsa ylittäneiden kaupungin kiinteistöjen ketjuun, jossa käyttöikänsä päähän tulleita hankalasti muunneltavissa olevia tiloja väkisin peruskorjataan huolimatta käyttäjien tarpeista. Samppalinnan palloiluhalli on yksinkertainen, 70-luvulla tehty betonirakennus, joka ei edes kunnolla näy kadulle, joten on hankala nähdä, että rakennuksella olisi suojelullisia arvoja. Tosin välistä tuntuu, ettei museokeskus löydä Turusta niin huonokuntoista ja vähäistä rakennusta, etteikö jokin suojelutarve täyttyisi. Tähän miinaan on viimeisimpänä ajamassa korsettitalo. Samppalinnan palloiluhallin kohdalla toivoisin, että voitaisiin kerrankin pohtia vanhan purkua ja uuden rakentamista samalle paikalle, jos ja kun sillä saavutetaan samalla rahalla tai halvemmalla nykyisiin tarpeisiin paremmin soveltuvat tilat.