Palloiluhallin alusta herättää tunteita

Sen verran tunteita matto/parketti keskustelu on ainakin koripallon puolella herättänyt, että paikallaan on hieman tarkentaa, mitä ehdotin ja ylipäätään millainen palloiluhallista on tulossa.

korisEn ole ehdottanut, että pääsarja koripalloa tulisi pelata matolla. Se mitä ehdotin oli, että koripallon pelaaminen toteutettaisiin siirtoparketilla, joka olisi kiinteästi asennetun mattoalustan päällä. Tämä on käytännössä ainoa mahdollinen kuvio, jolla hallista voidaan saada toimiva. Ilmeisesti virkamiehet ja koripalloväki on olettanut, että koripallon pääsarjojen pelaaminen sekä toisaalta harjoittelu ja junioripelit olisivat mahdollista toteuttaa samalla alustalla. Tämä on jokseenkin hankalaa, sillä täydellä yleisökapasiteetilla (2500 istumapaikkaa) ja 2/3-osan (1300 istumapaikkaa) yleisökapasiteetilla kenttä on poikittain, kun taas harjoituskäytössä kentät ovat pystysuunnassa. Kuvasta näkyy mitä pelkästään koripallon kohdalla tämä tarkoittaisi lattiamerkintöjen suhteen. Jotta palloiluhallissa pystyttäisiin pelaamaan tällä ratkaisulla uskottavasti maaotteluita ja pääsarjaotteluita, niin joko kaupungin/kiinteistöyhtiön tai Koripalloliiton toimesta sinne olisi joka tapauksessa tuotava siirtolattia. Mielestäni siksi on järkevää, että kaupunki/kiinteistöyhtiö investoi siirtolattiaan. Se mitä en pidä järkevänä on, että parkettisiirtolattia hankitaan, jotta kiinteästi asennetun parketin päällä voidaan pelata näitä huippu pelejä. Raskas parketti toisen parketin päällä kuullosta jokseenkin hölmöltä.

Ajatus siitä, että kiinteästi asennetun parketin päällä olisi muille lajeille mattoalusta on hieno, mutta käytännössä mahdoton toteuttaa. 2500 neliön maton levittäminen kestää kolme tuntia, kun levittäjiä on kaksikymmentä henkilöä. 2/3- osan salista (1700 neliötä) maton levittäminen kestää samalta määrältä ihmisiä kaksi tuntia. Sama aika tietysti menee, kun matto rullataan pois. Jokainen tervejärkinen ymmärtää ettei tällaiseen matto jumppaan ole aikaa ja ennen kaikkea siihen ei ole kaupungilla henkilöstöresursseja. Ongelmana kevyemmän maton kiinnittämisessä parketin päälle on, että matto pysyy paikallaan hankalasti ja tällöinkin maton alapintaan tulisi käyttää kaksipuolista teippiä. Kaksipuolinen teippi taas poistettaessa vie mukanaan aina lakkaa parketin pinnasta ja tämä toimenpide tehtäisiin parketille jopa useita kertoja viikossa. Lisäksi puinen parketti elää jatkuvasti lämpötilojen ja kosteuden mukaan, joten synteettinen matto pitkäaikaisesti sen päälle kiinnitettynä voi pahimmillaan tuhota parketin.

Kaunis ja hieno ajatus on, että tehdään hallista ”kaikille sopiva”. Tämä ”kaikille sopivuus” on myös uhkakuvana, jos nykysuunnitelmilla jatketaan. Ensimmäisen käyttöviikon aikana nimittäin jo tajuttaisiin millainen show ja työmäärä olisi tuon maton vaihtaminen. Tässä vaiheessa kyllä varmasti alettaisiin pohtia, että voisiko maton jättää vain rullalle ja käyttää parkettia kaikkien lajien harjoitteluun. Eli suuriosa hallin käyttäjistä saisi harjoituksiinsa alustan, jota he vähiten haluavat, koska yksi laji tätä tarvitsee. Itselleni tämä ei ainakaan edusta sitä mitä kunnalliselta päätöksenteolta voidaan nykypäivänä olettaa, ehkä joskus 80-luvulla tämä olisi toiminut. Alla on kuva mitä ”kaikille sopiva” tarkoittaisi, kun parkettiin tulisi laittaa viivat salibandylle, koripallolle, käsipallolle ja lentopallolle, ja ai niin halusiko joku vielä sulkapallokenttiäkin. Joskus kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa siitä mikä on järkevää ja mikä ei.

korissabakasilentis