Vuoden vaihteen Afrikan tähti -kohu hautasi alleen maahanmuuton todelliset haasteet Turun kaupungin kasvatus- ja opetussektorilla. Turku on kasvanut viime vuosina ennätyksellisesti yli 4000 asukkaalla vuodessa. Kasvusta 3/4 selittyy maahanmuutolla ja Suomen sisäisellä maahanmuuttajien jatkomuutolla. Tällä kasvulla on pyritty perustelemaan viime aikoina muun muassa raitiotieinvestoinnin mielekkyyttä sekä tiivistä, epäviihtyisänäkin pidettyä, kaavoittamista. Tosiasiassa suurimman haasteen edessä Turussa on kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuus.
Vanheneva ja alhaisesta syntyvyydestä kärsivä Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Maahanmuuton haaste on sen epätasainen jakautuminen niin valtakunnallisesti kuin seutukuntien sisällä. Maahanmuutto keskittyy etelän suurkaupunkeihin ja keskuskaupunkeihin, vaikka tarve olisi sen tasaisemmalle jakautumiselle. Maahanmuuttajataustaisia on Suomen väestöstä 10 prosenttia, kun Turun väestöstä heitä on 16 prosenttia. Vastaavasti Turun koulujen oppilaista lähes neljäsosa on maahanmuuttajataustaisia ja Turussa syntyvistä lapsista liki 30 prosenttia.
Selvitykset ovat osoittaneet, että kun koululuokissa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä nousee yli neljäsosaan, alkavat maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistulokset heiketä.
Huolestuttavaa on, että jo nykyisin merkittävällä osalla Suomessa syntyneistä toisen sukupolven maahanmuuttajista, jotka ovat siis käyneet suomalaisen peruskoulun, suomen kielen lukutaito on heikkoa. Tällöin muun muassa korkeakouluopinnot jäävät haaveeksi. Maahanmuuttajataustaisista ensimmäisen sukupolven oppilaista taas 61 prosentilla on suomen kielen lukutaito niin heikkoa, etteivät he pysty osallistumaan täysipainoisesti yhteiskunnan toimintoihin, kuten jatko-opintoihin ja työelämään.
Tämä haastaakin puheet maahanmuutosta eläkejärjestelmämme ja senioreidemme hoidon pelastuksena, jos maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille ei pystytä takaamaan suomalaisen koulutusjärjestelmän kautta riittävää koulutustasoa, ja tätä kautta myös tulotasoa. Nykyinen kehitys uhkaakin jättää pahimmillaan maahanmuuttajataustaiset toisen luokan kansalaisiksi, mikä luo otollista alustaa muun muassa jengiytymiselle.
Oman haasteensa Turun tilanteeseen tuo se, että edes kaupungin sisällä maahanmuuttajataustaiset asukkaat eivät jakaudu tasaisesti. Itä-Turun alueella on jo nykyisin koululuokkia, joissa äidinkielenään suomea puhuvia oppilaita on enää muutamia. Turussa ei koulupiirien rajoja muuttamalla tai lähikouluperiaatteesta luopumallakaan enää päästä tasolle, jossa vain neljäsosa kaikkien luokkien oppilaista olisi maahanmuuttajataustaisia, joten katseet eriytymisen ehkäisyssä on käännettävä myös kaupunkirakenteeseen.
Kaupunkikehityshankkeena markkinoidun raitiotien tuomien vuokrakerrostalojen sijaan Itä-Turku tarvitsisi Portsa 2.0 suunnitelman massiivisesta pientalorakentamisesta, joka tasoittaisi Itä-Turun väestösuhdetta yhdessä jo kaavaillun osittaisen vuokrakerrostalojen purun kanssa.
Turun nykyinen, sijoittajien tarpeesta lähtenyt vuokrakerrostalojen rakentamiseen perustuva, kaavoituspolitiikka ei ole riittävässä määrin houkuttanut koulutettuja keskiluokkaisia perheitä perustamaan kotiaan Turkuun. Itä-Turkuun rakentuva yhteisöllinen pientaloalueiden verkosto tilkitsisi myös tätä Turun ikiaikaista ongelmaa koulutetun keskiluokan valumisesta naapurikuntiin.
Oman haasteensa Turun maahanmuuttovetoiselle väestökasvulle tulee asettamaan myös se, miten suureksi voi vielä paisua Turun kasvatus- ja opetussektori, jossa työskentelee jo nykyisin 72 prosenttia kaupungin työntekijöistä.
Viimeisen neljän vuoden aikana palkkaratkaisuiden, henkilöstön palkkausten sekä oppilaiden tuen tarpeen kasvun johdosta kasvatuksen ja opetuksen budjetti on kasvanut yhteensä 80 miljoonalla eurolla. Neljän vuoden ajan, joka vuosi, kasvatuksen- ja opetuksen budjettiin on tullut pysyviä kuluja lisää yhden Logomon sillan verran vuodessa. Väestökasvusta huolimatta Turun kaupungin tulojen kasvu ei pysy tässä kehityksessä mukana ilman joko jatkuvia verojen korotuksia tai leikkauksia kaupungin muiden toimialojen tuottamista palveluista.
Turun kaupungin on syytä jatkaa kotoutumista edistäviä ja asuinalueiden eriytymistä torjuvia ohjelmiaan, mutta keinovalikoimaa maahanmuuton haasteiden torjumiseksi on myös syytä kasvattaa. Keskustelu Afrikan tähdistä on lopulta lillukan varsia maahanmuuton todellisten haasteiden rinnalla.
Ville Lintunen (sd)
Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa mielipidekirjoituksena 16.2.2025