Aamusetin päätoimittaja Lasse Virtanen kysyi oivaltavasti 25.7 pääkirjoituksessaan, mistä päätös palloiluhallin parkettilattiasta on papereihin lipsahtanut. Julkista keskustelu käytiin niin palloiluhallin korkeudesta kuin katsomo- ja parkkipaikoista. Hallin käyttäjien kannalta oleellisimmasta elementistä, lattiamateriaalista, päätti sillä aikaa hiljaisuudessa muutama virkamies.
Voisi kuvitella, että kerran ikäpolvessa Turkuun rakennettavasta 16 miljoonaa euroa maksavasta palloiluhallista tehtäisiin kerralla paras mahdollinen. Rakennuttamisesta vastaava Turun Teknologiakiinteistöt on näin pyrkinytkin toimimaan. Aivan yhtä vakuuttunut en ole palloiluhallihankkeen urheilullisten yksityiskohtien määrittelystä vastanneen Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen toiminnasta. Suunnittelusta vastanneella silloisella liikuntapalvelukeskuksenjohdolla olisi ollut mahdollisuus kuulla asiantuntijoita, käyttää hyväksi edes kaikkea oman henkilökuntansa osaamista ja ennen kaikkea tuoda suunnitelmat sekä antamansa lausunnot luottamusmiesjohdon tietoon. Näin ei ole syystä tai toisesta päätetty toimia.
Liikuntapalvelukeskuksen lausunto lattiamateriaalista
Liikuntapalvelukeskuksen johto laati kesällä 2013 lausunnon palloiluhallin lattiamateriaalista. Lattiaratkaisuja arvioitaessa olisi voitu käyttää viimeisintä olemassa olevaa teknistä tuntemusta sekä verrata useampaa mahdollista lattiaratkaisua. Sen sijaan vertailu tehtiin ainoastaan kahden alustavaihtoehdon välillä, joista toisen soveltuvuus kohteeseen on vähintäänkin kyseenalainen. Myöhemmässä julkisessa keskustelussa mm. Turkulainen 9.6 olen markkinoinut palloiluhallin lattiaratkaisuksi modernia aluejoustavan pohjan päälle kiinnitettyä Taraflex mattoa, jonka päällä voidaan käyttää siirtoparkettia. Tähän ratkaisuun päädyttiin mm. Uppsalassa juuri avatussa ehkä pohjoismaiden hienoimmassa ja pääosin puusta rakennetussa IFU Areenassa. Turun kaupunki ei vastaavaa ratkaisua koskaan edes suunnitteluvaiheessa selvittänyt. Sen sijaan liikuntapalvelukeskus kartoituksessaan vertasi parkettilattiaa yhteen ainoaan vaihtoehtoon, muovimassalattiaan, jota tiettävästi yksikään lajiliitto ei suosittele ensisijaiseksi viralliseksi pelialustaksi. Onko siis suuri yllätys, että näistä kahdesta vaihtoehdosta Liikuntapalvelukeskus päätyi suosittelemaan parkettia.
Ylipäätään lausunto vilisee outoja lapsuksia. Yhteenveto ja suositus kohdassa liikuntapalvelukeskus lausuu keskeisimpänä perusteena parkettilattian puolesta: ”Liikuntapalvelukeskuksen tiedossa ei ole siirrettävää urheiluparkettilattiaa, jolla pystyttäisiin luotettavasti toteuttamaan koripallon ehdoton vaatimus”. Mielenkiintoinen väite, sillä itse asiassa Koripalloliitto omistaa yhden tällaisen alustan, jollaisella pelattiin myös kuluvana kesänä nuorten EM-koripallo-otteluita Helsingissä. Kovin kaukaa ei siis olisi tarvinnut kysyä ja selvittää. Hieman lausunnossa myös hymyilyttää, että kokoluokaltaan noin 2000 turkulaisen lisenssipelaajan salibandya pidettään yhtenevänä reilun 500 turkulaisen lisenssipelaajan koripallon kanssa.
En tiedä miten hyvin nykyinen liikuntajohtaja Markus Kalmari on lukenut selvitystä, jonka puolesta hän kuitenkin Aamusetissa 13.7 liputtaa. Liikuntajohtajan mukaan nykyisin suunnitelman mukainen mattorumba ei kasvata kuluja. Tosin hänen edeltäjiensä tekemä selvitys on asiasta hieman toista mieltä. Suora lainaus liikuntapalvelukeskuksen antamasta lausunnosta:
- (Parketti) kallis hankintahinnaltaan ja elinkaarikustannuksiltaan
- Muovimattojen (päälle) asentaminen vaatii työvoimaa, taloudellisia resursseja ja suurta varastointitilaa.
Näen, että nykyisen liikuntajohtajan väitteisiin vähäisistä kuluista ja työmäärästä päästään vain niin, että Taraflex matot ovat käytännössä pysyvästi parkettialustan päällä eikä niitä siitä juuri siirrellä. Mattojen siirtäminen esim. kahdestikin viikossa tarkoittaisi, että jatkossa Turun kaupungilta menisi pelkästään mattojen teippeihin 20.000 – 30.000e vuodessa, itse työkuluista puhumattakaan. Tämän ratkaisun problematiikasta ja haitoista suurimmalle osalle turkulaisista sisäpalloilijoista kirjoitin jo 7.6. Turkulaisena päättäjänä en voi ymmärtää miksi jälleen kerran olemme päätymässä ratkaisuun jolle ei tunnu löytyvän enää isää eikä äitiä, mutta joka on jo lähdössä kallis ja vanhanaikainen. Mihin ihmeeseen olemme kadottaneet kunniahimomme tehdä moderneja ja kustannustehokkaita ratkaisuja kuten Uppsalassa on uskallettu tehdä.
P.S IFU Areenassa on 2800 paikkaisen pääareenan lisäksi neljä 500 katsojapaikan täysimittaista sisäpalloiluareenaa sekä samassa rakennuksessa yleisurheiluhalli 800 hengen katsomolla. Tämä kaikki Turun kokoisessa kaupungissa, jossa jo entuudestaan oli Fyrishovin liikuntakeskus, jossa 2100 katsojapaikan A-hallin sekä 400 katsojapaikan B-hallin lisäksi on neljä täysimittaista sisäpalloilukenttää sekä samassa kompleksissa uimahalli, keilahalli ja kampailulajien harjoitustilat.